Kun puut ripottelevat omia post-it -lappujaan muistutellen talven tulosta, on oiva hetki keittää kupillinen kahvia, istahtaa sohvalle (viltin kera) ja kyhäillä kokoon ensimmäinen Follow:n 2016 blogipostaus.

Takanamme on viisi viikkoa yhdessäoloa – ja rutkasti eloa. ”Meillä” viittaan siis kahteentoista opetuslaps(euskoululais)een ja kolmeen ohjaajaan. Tosin, ollakseni täysin rehellinen, mainittakoon, että minusta ( yksi Follow:n ohjaajista) tuli virallisesti osa tätä poppoota vasta kaksi viikkoa sitten. Se ei kuitenkaan menoa ole haitannut, ja monenmoista on näihin viikkoihin mahtunut.

Oppitunneilla, tai tarkemmin sanottuna Uskon perusteet -kurssilla, olemme käyneet läpi muun muassa Jumalan ominaispiirteitä. Pohdimme esimerkiksi sitä, mitä tarkoittavat kaikkivoipaisuus ja kaikkitietävyys. Voiko Jumala luoda kiven, jota Hän ei pysty nostamaan? Entä mikä ero on ennaltatietämisellä ja ennaltamääräämisellä? Kolminaisuusopin kohdalla eräs askarruttanut kysymys oli, mitä ongelmia liittyy analogiaan, jossa veden kolme olomuotoa kuvastavat Jumalan kolminaisuuden kolmea eri persoonaa. Onko se ylipäätään käyttökelpoinen tässä yhteydessä?

 

 

Paljon muutakin on toki ehditty opiskella, mutta siitä lisää sitten myöhemmin. Vastapainona varsinaiselle opiskeluaherrukselle olemme urheilleet ja tutustuneet eri liikuntamuotoihin Liikunta ja hyvinvointi -kurssin puitteissa. Olemme tanssineet, pelanneet jefua (jenkkifutista), frisbeegolfia ja futista sekä tutustuneet crossfitin ja saliharjoittelun maailmaan. Mikäli ”burpee” oli jollekulle tuntematon termi tänne tullessa, voisin laittaa ainakin yhden varpaistani pantiksi siitä, että täältä lähtiessä jokaisen aivoissa on sille oma pieni suojattu lokero, jonka muistisairauskin jättää rauhaan.

Oheinen kuvamateriaali on pitkälti Follow:n yhteisistä illanvietoista. On oltu norjalaista ja purkkista (eli siis pistettä sanon minä, rönttöä sanoi joku muu), tampattu Tampinkierrosta Petäjävedellä ja rentouduttu nuotion äärellä.

 

 

 

 

 

Perjantai-iltana yhteiseen whatsapp -ryhmäämme saapui kuva laskurista: ”50 days until Follow goes Thailand”. Monelle meistä se konkretisoi, miten nopeasti tämä syyslukukausi on ohi. Tai aivan yhtä monta tuntiahan sitä on vuorokaudessa vuodenajasta riippumatta, mutta näin tavattoman hyvässä seurassa tuntuu, että viikot vierivät tarpeettoman nopeasti. Toivon mukaan emme kuitenkaan haaskaa meille annettuja hetkiä murhehtimalla sitä, että niitä ei kohta ole, vaan olemme läsnä ja nautimme siitä, mitä meillä on nyt. Ja kolmetoista viikkoahan on vielä edessä :).

 

IMG_3051.JPG

-Jessika

Comment

< TAKAISIN