Haastattelussa Eeva Vainio

Teoria ja käytäntö kulkevat käsi kädessä ja kumpaakin tarvitaan. Jos kuitenkin asiat meinaavat jäädä liian teoreettisiksi, opettajistosta löytyy nainen, joka muistuttaa miltä asiat arjen keskellä näyttävät. Eeva Vainiolla on taustaa niin sosiaalikasvattajana kuin nuorisotyöntekijänäkin, ja kaikenlaista on nähty.

 

Jumalanpalveluksen kaavat

Seurakunnissa ja kirkoissa puhutaan paljon siitä, millainen jumalanpalveluksen tulisi olla, jotta kaikki sinne tulijat voisivat viihtyä yhdessä. Mikä jumalanpalvelus oikeastaan on? Nimitys antaa jo itsessään vihjeen siitä, minkälainen tilaisuus tai tilanne on kyseessä.    

– Se on tilaisuus, jossa ihmiset kokoontuvat yhdessä palvomaan ja palvelemaan Jumalaa, ja jossa Jumala itse palvelee ihmisiä, Eeva tiivistää.

Kuitenkin eri seurakunnissa tai kirkkokunnissa käynyt tietää, että jumalanpalveluksia on monenlaisia. Katoliset ja luterilaiset messut ovat keskenään yllättävän samankaltaisia ja niiden piirteeksi nimetään usein liturgia ja tietty kaava. Vaikka monien mielestä helluntailaisuudessa ei ole kaavoja, on helluntailainen jumalanpalveluskin omaksunut piirteitä, joista sen tunnistaa ja jotka sisältyvät yhteisiin kokoontumisiin. Eevan mukaan voitaisiin oikeastaan puhua kaavoista.

Eeva kuvailee helluntailaista jumalanpalvelusta  ihmisläheiseksi tilaisuudeksi, jossa on paljon musiikkia, saarna, rukousta ja lyhyitä puheenvuoroja siitä, mitä Jumala on heidän elämässään tehnyt.

– Vanhemmissa kirkoissa jumalanpalveluksessa on enemmän yhteistä uskon- ja syntientunnustamista. Varsinkin helluntailaiseen ehtoollistilaisuuteen soisin lisää tämän tapaisia asioita, esimerkiksi yhteistä syntien tunnustamista. Se osoittaa, että ollemme tosissamme Jumalan edessä  ja tunnustamme uskoamme yhdessä.

 

Yksin yhdessä?

Eevan mielestä helluntailaisessa jumalanpalveluksessa on hyvää niin spontaanius kuin sekin, jos tilaisuudessa tarjotaan tilaa Jumalan kohtaamiselle ja puheelle esimerkiksi profetioiden ja tiedon sanojen muodossa.

– Jos jumalanpalveluksesta tulee esittämistilaisuus, ollaan lähdetty kauas siitä, mikä jumalanpalveluksen tarkoitus on. Joskus me ihmiset keskitymme liikaa vain siihen, että joku asia, esimerkiksi musiikki, olisi hienoa ja saatamme unohtaa, että musiikkikin on ensisijaisesti kanava, jonka avulla ihminen voi kohdata Jumalaa. Totta kai on hyvä tehdä asiat kunnolla ja taidokkaasti, mutta tulee muistaa, että jumalanpalveluksen eri osien tarkoitus on nimenomaan auttaa Jumalan kohtaamisessa eivätkä ne ole itsetarkoitus.

Jumalanpalvelus typistyy kuitenkin länsimaissa helposti tarjoukseksi harjoittaa omaa yksityistä hartauselämää jossakin muualla kuin kotona. Joskus jopa kehotetaan unohtamaan muut ihmiset ympäriltä ja keskittymään vain Jumalaan. Eeva kuitenkin muistuttaa, että kohtaaminen tulisi käsittää laajemmin:

– Tärkeää on yhteys toisten ihmisten kanssa. Tämä yhteys konkretisoituu juuri jumalanpalveluksessa, erityisesti ehtoollisen yhteydessä.

 

Lyhyesti

Eeva, mitä tai mikä jumalanpalvelus on? – Uskon todeksi elämistä.

    

Comment

< TAKAISIN