Haastattelussa Miika Tolonen

Jumala on askarruttanut aina. Moni lähtee raamattukouluun hakemaan kaavioita ja ulkoaopittavia selitysmalleja siitä, millainen Jumala on. Isossa Kirjassa on kuitenkin opettajia, jotka ovat pysähtyneet Jumalan jalkojen juurelle ja alkaneet pohtia, josko Jumala on sittenkin niin suuri, ettei häntä voi ymmärtää — ei ainakaan täysin. Yksi tällainen opettaja on Miika Tolonen. Häntä ei pelota pohtia ja tunnustaa, ettei kaikkiin asioihin ole varmoja tai suoraviivaisia vastauksia.

 

Sanat eivät riitä

Kristinuskossa uskotaan kolmiyhteiseen Jumalaan ja muun muassa muslimit katsovat, että kristityt uskovat siis kolmeen Jumalaan, eivät yhteen. Myös monilla kristityillä on haasteita käsittää tätä oppia, ja Miikakin tunnustaa, että kyseessä on äärimmäisen vaikea asia. 

– Itse pohdin tuota kysymystä teininä ja kysyin yhdeltä julistajalta, että ketä tässä pitäisi rukoilla, Isää, Poikaa vai Pyhää Henkeä. Silloin mieltäni rauhoitti, kun julistaja sanoi, että osoite on kaikissa sama. En tiedä olenko päässyt paljoa pidemmälle tässä asiassa vanhempanakaan. Kyllä tätä teologiassa on spekuloitu, mutta ajattelen, että jokaisen teologin kohdalle tulee se vaihe, jossa on nostettava kädet pystyyn ja tunnustettava, että tässä palvotaan sellaista Jumalaa, jota ei voida käsittää täysin.

Kolminaisuutta on kuitenkin pyritty selittämään, koska koetaan, että uskoa on myös tärkeä ymmärtää. Raamattutunneilla on käytetty jo pitkään erilaisia havainnollistamisesimerkkejä ja kolminaisuutta on selitetty muun muassa sillä, että se on kuin höyry, jää ja vesi — kaikki saman aineen eri olomuotoja.

– Kun lähdetään vaikkapa piirtämään havainnollistuksia, yleensä ne nostavat esiin muitakin mielleyhtymiä, jotka eivät kuulu pakettiin. Havainnollistamisten kautta tulee myös olo, että nyt me saatiin tämä homma pakettiin ja syntyy illuusio siitä, että saimme vangittua tuon asian. Kuitenkin kun kolminaisuutta yrittää selittää vaikka lapselle, ymmärtää helposti, että hyvänen aika, eihän tätä asiaa saa sanottua suomen kielen sanoilla. Siihen ei enää sanat riitä eikä järki taivu, ja olen miettinyt, voisiko tätä käsittämätöntä asiaa ilmentää vaikkapa taiteiden kautta.

Länsimaalaiset ihmiset haluavat yleensä selviä vastauksia, eikä tulkinnanvaraisuus tai epävarmuus kuulu elämään. Miika kuitenkin pohtii, että Jumala on Jumala, joka ilmoittaa itsestään niin paljon kuin tahtoo. Lisäksi Hän on Jumala, joka on lähtökohtaisesti ihmisten määritelmien yläpuolella.


Kolminaisuus Raamatussa

Kolminaisuutta ei löydy sanana Raamatusta, mutta sen voidaan nähdä löytyvän esimerkiksi siinä jaejaksossa, jossa kerrotaan Jeesuksen kasteesta. Lisäksi kolminaisuutta on perusteltu tarkastelemalla Jeesusta ja Pyhää Henkeä erikseen ja löytämällä niistä kaikista jumalallisia ominaisuuksia. 

– Nämä selvitykset ovat ihan hyviä, mutta tällaiset selitysmallit usein rikkovat sen, että Jumalan persoonat ovat yhtä. Kaikki persoonat ovat läsnä, kun Jumala toimii, eivätkä ne ole erillään, eikä niitä ehkä pidäkään eritellä. Juuri tässä tulee esille jotakin ihmeellistä Jumalasta: hän on ikään kuin yhteisö.

Miikan mukaan juuri tässä on myös seurakunnan olemuksen ydin. Jos seurakunta haluaa heijastaa Jumalaa maailmalle, se on oltava yhtä, kuten Jeesuskin sanoo Joh. 17:20-26:ssa. 

– Toki yhteydessä on puutteita, eikä asiat ole täydellisiä, mutta jos seurakunta ei ilmennä, miltä yhteys näyttää, se ei ole todistus Jumalasta maailmalle, vaikka se julistaisi ja tekisi mitä. Lisäksi yhteys on tärkeää, koska myös ihmisessä on yhteisön ja yhteyden kaipuu. Tämä johtuu mitä luultavimmin siitä, kun ihminen on kolmiyhteisen Jumalan kuva. 


Lyhyesti

Millainen Jumala on? – Hyvä. Vähintään yhtä hyvä kuin Jeesus Nasaretilainen.

Comment

< TAKAISIN