Haastattelussa Hanno Heino

Pääsiäinen lähestyy. Ajatuksiin saattavat hiipiä hiljalleen Jeesus, pääsiäisen tapahtumat ja niiden merkitys. Pääsiäinen herättää paljon kysymyksiä, muun muassa oliko Jeesus olemassa, tapahtuiko ylösnousemusta ja tapahtuuko ihmeitä ylipäänsä. Tällä kertaa keskitytään jälkimmäisimpään kysymykseen, ja asiaa pohditaan opettaja Hanno Heinon kirjahyllyillä vuorattujen työhuoneen seinien turvassa.

 

Voiko ihmeitä tapahtua

Tartutaan heti härkää sarvista ja aloitetaan siitä, voiko ihmeitä tapahtua. 

– Kaikki, mikä ei ole loogisesti mahdotonta, on mahdollista. On itse asiassa mahdollista, että lehmätkin lentää, eikä mikään sulje ihmeiden mahdollisuutta pois. Toinen kysymys onkin sitten se, että tapahtuuko niitä. Ei ole loogista välttämättömyyttä, että ihmeitä pitäisi tapahtua, Hanno vastaa.

Perinteinen ihmeen määritelmä on, että ihme on luonnonlakien rikkoutumista tai niistä poikkeamista. Monet ovat kuulleet tällaisia ihmeitä tapahtuneen, joten kysymys kuuluu, pitäisikö tapauksia uskoa vai ei. Ovatko silminnäkijän tai itse kokijan kertomukset vakuuttavia perusteita uskoa, että ihmeitä tapahtuu?

– Se, onko ihmekertomus tosi, riippuu väittämästä. Me suhtaudumme niihin eri tavoin, ja joitakin kohtaan me olemme luottavaisempia kuin joitakin toisia kertomuksia kohtaan. Arvioinnissamme me yleensä huomioimme sen, kuka niistä kertoo, minkälainen itse kertomus on, onko se uskottava, onko siinä puutteita ja jos siinä on puutteita, niin minkälaisia. 

Ihmekertomusten kohdalla yksilö siis yleensä arvioi itse ihmekertomuksen uskottavuutta ja lisäksi sen kertojaa. Joitakin kertomuksia on helpompi uskoa kuin toisia, ja tähän vaikuttavat monet tekijät. Jos joku luotettavaksi havaittu kertomus tulee vastaan, niin Hannon mukaan meillä ei ole periaatteellisella tasolla ongelmia uskoa siihen.

 

Ihmeet mahtuvat kristinuskon pakettiin

Kristinuskossa uskotaan ihmeisiin, ja ihmeet ovat koko uskon pohja: Jeesus syntyi neitsyestä ja myöhemmin hänen elämänsä aikana hän kuoli ja ylösnousi. 

– Ihme mahtuu meidän käsitykseemme todellisuudesta ja sen luonteesta, ja jos meillä on vielä luotettavaksi havaittu lähde, joka raportoi siitä, paketti on jo hyvin kasassa. Näin on juuri ylösnousemuksen kohdalla. Jeesuksen ylösnousemuksessa ei kuitenkaan ollut kyse ainoastaan kuolleista heräämisestä, vaan sellaisen tilan saavuttamisesta, jossa ei enää kuolla ja se on ihan oma erikoinen juttunsa.    

Hannon mukaan ihmisen ei tarvitse lähtökohtaisesti sulkea ihmeitä pois, vaikka niiden esiintymisen todennäköisyyttä pidettäisiinkin pienenä ja useimpia kertomuksia epäluotettavina. Kertomuksen uskottavuus riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon luotettavia todistajia tapauksille on. Mikäli yhtä tapausta kohtaan ilmaantuu paljon luotettaviksi havaittuja todisteita, todennäköisyys aitouteen kasvaa, vaikka alunperin se olisi ollut pieni.

– Toki ainahan meidän maailmassamme kyseessä on joku ihminen, joka arvioi, kuinka luotettava mikäkin kertomus on.

Hanno lisää, että tapa puhua ihmeistä on usein erilainen filosofiassa ja seurakuntaelämässä. Se, mikä arkipuheessa on ihme, ei välttämättä filosofisessa keskustelussa ole sitä, ja tärkeää olisikin hahmottaa, mitä termejä käytetään ja millaisia merkityksiä niille keskusteluissa annetaan.

Comment

< TAKAISIN