Haastattelussa Tommi Lenho

Edellisessä kirjoituksessa puhuttiin siitä, voiko ihmeitä tapahtua. Nyt jatketaan samassa hengessä, mutta tarkastelun kohteena on Jeesuksen ylösnousemuksen historiallisuus. Kysymyksiin vastaa Ison Kirjan opettaja ja Follow-opetuslapseuskoulun pääopettaja Tommi Lenho. Tommi opettaa opistolla muun muassa apologetiikkaa eli uskon puolustamista.

 

Ylösnousemusta voi tutkia

Pääsiäisenä juhlitaan Jeesuksen sovitustyötä ja joka vuosi myös lehdistö on asiasta kiinnostunut. Milloin löydetään Jeesuksen salainen vaimo, milloin taas selvitetään liittyikö Jeesuksen kuolemaan salaliitto. Myös ylösnousemus nousee näissä keskusteluissa keskeiseksi aiheeksi. Kiinnostavaa tietenkin on, tapahtuiko ylösnousemusta oikeasti ja miten kyseisestä asiasta voi edes saada tietoa.

– Ylösnousemukselle on historiallisia todisteita. Sitä voidaan tutkia esimerkiksi aitouskriteerien perusteella ja itse asiassa päästä sellaisiin johtopäätöksiin, että ylösnousemus tapahtui, Tommi sanoo.

Aitouskriteerit ovat kriteereitä, joiden avulla tutkitaan historiallisten tekstien aitoutta. Tommi selvittää, että raamatuntutkimuksessakin käytetään näitä kriteereitä, joita ovat muun muassa moninkertaisen todistuksen kriteeri ja hämmennyskriteeri. Moninkertaisen todistuksen kriteeri tarkoittaa sitä, että joku asia löytyy useammasta riippumattomasta lähteestä. Hämmennyskriteeri taas sitä, että joku asia on kiusallinen, eikä sitä kerrottaisi, ellei se olisi totta.

Tommin mukaan Jeesuksen kuolema ristillä on aitouskriteerien mukaan tarkasteltuna hyvin varma. Se mainitaan monessa eri lähteessä Raamatun sisällä ja siitä on mainintoja Raamatun ulkopuolisissa lähteissä, esimerkiksi Tacituksen ja Josefuksen teksteissä.

–  Lisäksi merkittävää on se, kun naiset löytävät tyhjän haudan. Jos kertomus olisi keksitty, siitä olisi tullut erilainen. Pietari olisi laitettu paikalle ensimmäisenä, mutta ei naista, koska naisen todistuksella ei ollut tuona aikana mitään arvoa.

 

Vaihtoehdot puntarissa

Kristillisen kirkon alkuhistoriaa on pyritty selittämään muun muassa sillä, että opetuslapset vain valehtelivat, että Jeesus ylösnousi kuolemansa jälkeen.

– Aikalailla kaikki tutkijat on sitä mieltä, että opetuslapset kokivat jotakin todella merkittävää, eivätkä he valehdelleet. Kaikki eivät usko, että se merkittävä asia oli Kristuksen ylösnousemus, mutta jotakin suurta kuitenkin tapahtui.

Tommi nostaa yhdeksi ylösnousemusta tukevaksi todisteeksi Jeesuksen ilmestymiset. Ne löytyvät toisistaan riippumattomista lähteistä, esimerkiksi synoptisista evankeliumeista, Johanneksesta sekä Paavalin kirjeistä. Merkittävimmäksi raamatunpaikaksi Tommi nimeää 1.Kor. 15:3-8:n, jossa Paavali selvittää, että sinäkin aikana eli niitä ihmisiä, joille Jeesus oli ilmestynyt.

– On ehdotettu, että nämä ilmestymiset olivat vain hallusinaatioita. Ongelma tällaisessa selityksessä vain on se, että miten niin laaja joukko, esimerkiksi 1.Kor. 15:ssa mainittu viisisataa ihmistä, voisi nähdä samanlaisen hallusinaation ja vieläpä tuollaisen hallusinaation. On hyvin epätodennäköistä, että tuon ajan juutalaisille olisi tullut mieleenkään, että Jeesus olisi noussut ylös kuolleista, koska he eivät tunteneet sellaista asiaa kuin keskellä historiaa tapahtuva ylösnousemus. He kyllä uskoivat ylösnousemukseen, mutta vasta aikojen lopulla tapahtuvaan yhteiseen ylösnousemukseen.

Paavalin ja Jaakobin kääntymykset ovat myös sellaisia tapauksia, jotka vaativat selitystä. Miksi kristittyjä vainoava kiihkojuutalainen Paavali olisi yhtäkkiä kääntänyt kelkkansa? Samaa voisi kysyä Jeesuksen veljestä Jaakobista, joka ensin piti Jeesusta vähän tärähtäneenä, mutta sitten myöhemmin tuli uskoon. He olivat yhtäkkiä valmiita kuolemaan tämän asian puolesta.

– Kysymys on siitä, mikä teoria selittää parhaiten kaikki todisteet, eli Jeesuksen tyhjän haudan, ylösnousemusilmestykset ja epäilijöiden kääntymykset.

Comment

< TAKAISIN